On LomaViikko 2. Aamu alkoi kaupungin jatekuljetusta ahdistellessa, yritin taas soitella palvelunumeroihin ja parastahan tassa sitten oli se, etta kaikki taalla ovat vain toissa, eivatka siis velvollisia tietamaan mistaan mitaan. Elan siis kaupungissa, jossa kaupunginvaltuusto aanestaa kaupunkilaisten tahtoa vastaan ja tuhlaa miljoonia hevonkuuseen ja paattaa saasta jatekuljetuksista. Ennenmuinoin yleisjate (?) kerattiin joka maanantaina, nyt kierratys+yleisjate+biojate haetaan erinaisia paivina kahden viikon valein, jos olet onnekas. Meidan rakas talomme tietenkin, kun talokavereita on muille jakaa, on ollut hataa karsimassa taman kaaoksen keskella. Viikko sitten kaupungin palvelunumeroon soitettaessa mina palveltiin, tanaan ei. En jaksa edes kirjoittaa kaupungin toiminnata, kun ei enaa edes itketa eika naurata.
Taytyy kohtapuoleen lahtea tapaamaan ystavaa Starbucksiin ja lueskella vahan ranskan kielista kirjallisuutta, tyon alla on Anatole Francen kirja. (ja lukunopeus sivu per viikko :D)
Paivan harmituksen aihe on se, etta urheilukeskuksen joogatunti siirtyi 45minuuttia myohemmaksi nain kesa-aikaan -> en paase sinne kun pitaa olla Punaisen Ristin Paamajassa seitsemalta. Ja kaupungin keskustan lapikiitaminen ei onnistu edes minulta 15 minuuttiin. Ja sita tamaniltaista communication training:iahan ei voi missata joogan takia, ehka siella oppii ymmartamaan huumehorhoja joihin tormaa aina valissa.
Viikon ohjelmassa on kavereiden kanssa hengailua, pari ensiapuvuoroa, beach BBQ keskiviikkona jos jumala (ja saatiedotus) niin sallii, seka toivottavasti ensi viikonloppuna pieni hillwalking trip tuonne pohojoseen.
Naihin sanoihin ja naihin tunnelmiin, nakemiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti