Heinakuisia terveisia Skotlannista.
Mitas tassa on viime aikoina tehty, teen yhta tutkimusprojektia... vertailevaa tutkimusta miten pro bono -oikeustapauksia on hoidettu Yhdysvalloissa, Englannissa ja Skotlannissa. Pro bono on siis oikeustapausten hoitamista ilmaiseksi, sita juristien taivaspaikan lunastusta kuten pahansuopainen laaketieteilijakaverini tokaisi.
Taalla taas sataa, ihan kaatamalla, meni asken EU-oikeudenkirja maraksi, jos en olisi kirjastossa ottaisin kayttooni hiustenkuivaajani. Isobritannian kuningasperhe siirtyi Flickr aikaan, Saksassa tallottiin ihmisia kuoliaaksi, loydettiin koti, kaipailtiin kaikkialle ja kaikkia, soiteltiin ystavalle Suomeen ja itkettiin miten kuusesta kaikki on, Afganistanissa kuolee sotilaita kun sienia sateella (ja kaikki ne siviilit joista BBC ei meille kerro), tyohaastattelu ens vuodeksi (Wish Me Luck!) ja niin, sellaista tama elama taalla on. Bussit on aina yhta myohassa.
Ja niin, isapappa kavi taalla! Olen kirjastossa niin ei ole yhtaan kuvaa tassa. Mutta niin se suihkautti irlantilaisin siivin tanne Skotlannin puolelle ja haahuili junalla ylos Aberdeeniin. Muutama pubiillallinen ja jaakylmaa guinnessia niin iska oli myytya miesta. (Oli kuulema hyvaa ruokaa :D)
vuokrattiin auto ja lahdettin ajamaan, sita seurasi lukemattomia hengenvaarallisia tilanteita (Ens kerralla velipoika ajjoo!) kun vanha isapappani sitten otti kaantyessa vaaran kaistan ja siina sita oltiin, luojan kiitos, vastaantulijat hiljensivat risteykseen tullessa. Ensi kerralla veli ajaa ja auto paallystetaan "tassa menee manner-eurooppalainen"- tarroilla. Tuli kaytya viskitislaamossa (Yok) parissa linnassa, Kuningattaren kesa-asunnossa, vuoristoteilla, syotya pubiruokaa, juotua vahan lisaa ja otettua muutama valokuva. Isa lahti Edinburghista jonne mentiin yhdeksi yoksi. Edinburgh linna ei peta, eika vanhakaupunki. Paluu matka Edinburghista oli ihan kuusesta, mutta en jaksa siita nyt tassa kirjoittaa (tulee vain pahalle mielelle)
Mutta onhan se aina kiva nayttaa tata elamaansa vanhan suomielaman ihmisille. Nyt isakin tietaa millainen meidan kirjasto on. Ja samallla surrealistista. Ei sita kuitenkaan voi ihan koko elamaansa esitella, kun aikaa ei koskaan ole riittavasti.
Ma muuten pyydan anteeksi minun blogini kieliasua, pitaisi panostaa enemman kun en muuten suomeksi juurikan kirjoittele, mutta... ehka ensi kerralla. Ja olen nyt lapimarkana kirjastossa, joten kielioppisaannot ei ole paallimaisena mieless.a
Tassa sitten Caledonia-niminen laulu youtubesta skotlantilaisen Amy MacDonaldin laulamana. Caledonia on todella tunnettu laulu. Caledonia on roomalaisten Skotlannille antama nimitys, kauniit sanat, kuunnelkaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti