Syksy on saapunut Aberdeeniin, jotenkin tuntuu että täällä hypättiin suoraan keväästä syksyyn. Ja tätä samaa rataa jatketaan sitten joulukuuhun, jonka jälkeen tulee kahden kuukauden talvi. Aberdeenissa sataa paljon, ja tulee mutta on muuten leudompi ilmasto kiitos golf-virran.
Minä sen sijaan hauskuutan skotti-kavereitani kerrospukeutumisellani, viime perjantaina oli aika lähellä, etten lähtenyt pubiin farkuissa ja kukikkaissa kumisaappaissa seka Haltin kerrostakkipäällä. Muutin mieleni ympäristön painostamana, monet paikalliset ystävät tälläytyvät ihan normaalille pubikäynnille myös hienoine paitoineen ja meikkeineen.
Onneksi muutin sitten kuitenkin mieleni ja lähdin viilettämään Skotlannin kaatosateeseen avokkailla ja hameella sekä paidalla. Käytiin E:n ja E:n kaveriporukan kanssa syömässä Handmade Burger - burgeripaikassa ja sitten käytiin drinksuilla sielllä ja täällä.
Ilta meni hauskoissa merkeissä kun seurailin kaveriporukan vitsejä (joita en tietenkään tajunnu :D mutta oli hauska olla ihmisten kanssa, jotka olivat tunteneet toisensa aina) ja erityisesti yhden A:n kanssa nauraessa.
Onneksi tajusin lähteä kotiin ajoissa, kun tiesin (ja maltoin) että lauantai-aamuna on koulutus alkaen kello 9.15.
Eli siis viime lauantaina meillä oli Punaisen Ristin koulutus, jonka alkamisajaksi oli ilmoitettu 9.15am, E:n innoittamana olimme paikalla heti 9.15am, ja kuten ehkä arvaatte, odottelimme muita paikalle saapuvia noin 45minuuttia ja koulutuspäivä alkoi tunnin myöhässä. Brittiläistä tehokkuutta parhaimmillaan. Koulutuspäivään kuului yleissivistystä Punaisen Ristin rakenteesta ja maakohtaisesta hierarkiasta sekä luento "vulnerable adults and children" aiheesta ja vielä workshop oikeasta ergonomisesta työskentelystä sekä potilassiirrosta. Sain taas miljoonia uusia paperikortteja, joita British Red Cross tykkää antaa tunnustuksena eri koulutuksista, joita me käymme aina läpi. Päivä menikin siinä, käytiin E:n kanssa ruokakaupassakin ja köyhäiltiin opiskelijoita. Minullakin on nyt pakastin täynnä halpaa ruokaa, kun intoiduimme kävelemään vähän keskustaa kauemmaksi halvempaan ruokakauppaan.
-> Elämän pieniä iloja <3
Kyllä vain tulevat mieleeni ajat, kun itsekin annoin kauneuden kaipuulle periksi ja värjöttelin Suomen vappuyössä kukkamekossa! Mittari pakkasen puolella, ei taksia mistään, korkkarit jalassa ja pitkä kotimatka. Vieläkin karmaisee!
VastaaPoistaSorry, olen ollut vähän matkoilla enkä ole ennättnyt blogiisi käymään. Onpa kiva kuulla kuulumisiasi!
Ei mitaan. Mulla tulee ihan liian harvoin paivitettya tata blogia kun juoksen aamusta iltaan menossa.
VastaaPoista